Oma sydäntarinani
Ennen jotkut kertoivat sydänvioistaan. Ajattelin silloin, että olen sydämetön, kun minulle ei ollut sydämessäni vikaa. Sitten todettiin, että minulla on sydän, mutta en ole hyväsydäminen. Vuodenvaihteessa 2008–2009 koin, että minun oli ponnistaessa raskas hengittää. Kävelin työpaikalle. Kulku oli kiipeämistä mäellä oleville kaduille. Kävely oli raskasta ja ajattelin, että olin lihonut. Mäen päällä pysähdyin tasaamaan hengitystä […]
Lue artikkeliTuskin koskaan tai joskus vanhana
Olin reilu kaksikymppinen, kun lääkäri löysi sivuäänen sydämestäni. Sydämeni ultrattiin ja mitraaliläpän prolapsihan se sieltä löytyi. En tarvinnut lääkitystä ja sydäntäni ultrattiin kolmen vuoden välein. Kardiologin arvio oli, että korjausleikkausta ei tarvita tuskin koskaan tai korkeintaan vanhana. Aikaa kului, ja saimme vihdoin pitkään toivotun lapsen. Muljahteluja oli ajoittain, mutta olin niin tottunut niihin, etteivät ne […]
Lue artikkeliSuussa voi muhia piilosairaus
Hampaiden reikiintyminen ja iensairaudet voivat aiheuttaa äkillisen tai jatkuvan infektion elimistössä. Tulehdustila missä tahansa kohdassa kehoa rasittaa aina sydäntä. – Akuutti infektio saattaa olla tappava, ja hidas elimistön puolustusreaktio, inflammaatio, on elimistölle jatkuva rasitus, joka vanhentaa ihmistä, sanoo Oral Hammaslääkäreiden lääketieteellinen johtaja, erikoishammaslääkäri Eva Siren. Suusta verenkiertoon pääsevät bakteerit kiinnittyvät helposti ja mielellään sydämeen, jos […]
Lue artikkeli1.11.2017
Syödään yhdessä arkena ja juhlassa
– Yhdessä syöminen tuo perheelle yhteenkuuluvuuden tunnetta. Meidät opetettiin tapaan pienestä pitäen, ja se on minulla ihan selkäytimessä, Maija kertoo. Maija muistuttaa myös hyvistä pöytätavoista, hänestä ne osoittavat kunnioitusta ruokaa ja muita ihmisiä kohtaan. Hän haluaa, että arkenakin pöytään istutaan yhtä aikaa ja syödessä keskitytään ruokaan ja keskusteluun toisten kanssa. – Ruokailu on tärkeä sosiaalinen […]
Lue artikkeliSaimi Hoyerin mielessä kimaltaa hiljaisuus, pimeys ja kesien viileys
Hän istuu hotellin kirjastohuoneessa, seuraa katseellaan vuosisataisten honkien huminaa ja hahmottelee kuvaa ihmisistä, jotka puurtavat arkeaan sammumattomien valojen kiusaamien metropolien tungoksessa pääsemättä kuumuutta tai saasteita pakoon. Heille on elämys kävellä hämärässä metsässä kilometri toisensa perään kohtaamatta ketään. – Turistien on hyvä olla Suomessa. Ihmiset, jotka haluavat olla rauhassa, saavat olla rauhassa, kiteyttää Hoyer ja mainitsee […]
Lue artikkeli31.10.2017
Sovussa pienet asiat kasvavat
Miksi? Kenties siksi, että kymmenisen vuotta kestäneeseen suunnittelu- ja taustatyövaiheeseen mahtui monenmoista näkemystä ja ristiriitaakin, kunnes tulosta alkoi tulla, kiitos keskusteluin saavutetun sovun ja yhteistyön. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnitteleman Ateneumin vihkiäisiä päästiin viettämään 18.11.1887. Yleisölle rakennus avattiin vuotta myöhemmin. Hankkeen primus motorin, estetiikan professori C.G. Estlanderin näky taiteiden ykseydestä oli vahva. Saman katon alle mahtuisivat […]
Lue artikkeliAteneum – suomalaisen taiteen koti
Susanna Pettersson kertoo, että Kansallisgallerian status ei ole itsestään selvä, vaan se edellyttää tekojen tekemistä ihmisten hyväksi. Tutustu kuvalliseen DNA:han! Kun intomielinen tiede- ja kulttuurivaikuttaja, prof. Carl Gustaf Estlander kumppaneineen ryhtyi luomaan suomalaiselle kuvataiteelle raameja noin 140 vuotta sitten, katse ylsi kauas. Vuosikymmenen kestäneen vapaaehtoistyön tuloksena syntyi oma Ateneumimme. – Avajaisissa lokakuussa 1888 oli esillä […]
Lue artikkeli30.10.2017